tiistai 9. syyskuuta 2014

Kesä Heinä Elo


Heippa! Ostin itselleni kesän alussa iPhonen ja sanomattakin on selvää että sillä on tullut kuvailtua tässä muutaman kuukauden aikana ihan kiitettävästi..! Laatu on huimasti parempaa verrattuna edelliseen puhelimeeni, vaikkakin hämärässä otetut kuvat ovat edelleen sitä kännykkäkameramatskua. Sen annan kuitenkin iPhonelle anteeksi ja totean että se on ihan mun puhelin. Olin valehtelematta haikaillut iPhonea ehkä 4 vuoden ajan, nyt olikin vihdoin sen hankkimisen aika. 

Minut löytää siis nykyään myös instagramista

Nyt voi kai jo sanoa että kesä alkaa olla ohi, oli tässä intiaanikesää tai ei. Minun mieleni on ainakin täynnä syksyn kuvia. Tuntuukin ihan hyvältä tehdä katsaus kesään ja sen tunnelmiin. 















Kesäni oli ok. Ei mitenkään ihana tai ihmeellinen, mutta ihan kiva. Alkukesästä lomailin (valitettavasti sateessa), mutta onneksi mökillä pääsi saunaan ja silleen. Heinäkuusta palasin töihin ja sittenhän ne helteet pamahtivat tänne Suomeenkin! Oli toki ihanaa ennen työpäivää tai sen jälkeen astua ulos siihen uskomattoman lempeään lämpöön, mutta sellaista kesäfiilistä en siitä kuumuudesta huolimatta saanut kuin vasta ihan heinäkuun lopussa kun lähdimme poikaystävän mökillä käymään. 
Elokuun alussa sain kuulla päässeni varasijalta opiskelemaan Konservatoriolle ja se nostatti mielialaani huimasti! Ahdistus syksystä loppui siihen. Ensimmäisen kouluviikon jälkeen elokuun puolessa välissä pääsin käymään vielä mökillä kolmatta vai neljättä kertaa kesän aikana. Olisin voinut viettää aikaa enemmänkin mökillä, siellä on vaan niin rauhallista ja mukavaa. En vaan voi saada tarpeekseni Saimaan rannalla oleilusta ja päivittäisestä uimisesta ja saunomisesta. Viimeisellä mökkikerralla keräsin 5 litraa mustikoita, siitä tuli hyvä fiilis. Saanpahan talvella aamupuuron päälle itse poimittua superfoodia, kuinka siistiä!

Kesäni koostui pienistä hyvistä hetkistä. Siitä kun lähdin työpäivän jälkeen näkemään Amerikasta tulleita serkkujani ja heidän kavereitansa. Siitä kun oli hyvä sää ja ulkona sai istua myöhään vilustumatta. Siitä kun ajoimme mökille ja tunsin onnea istuessani auton ratissa ja päästessäni pakoon kaupunkia. Ja siitä kun tunsin iloa päästessäni takaisin kaupunkiin. 


Millainen kesä teillä oli? :)

maanantai 8. syyskuuta 2014

Maanantaina on hyvä aloittaa


Eilen alkuillan hämärtyessä kaivoin kameran esiin. Sammutin kaikki keltaiset sähkövalot ja säädin ISO-lukeman isoksi (heh heh). Kuvat ovat ehkä kertakäyttökameralla tai jollain vastaavalla kuvatun oloisia, mutta se ei haittaa. Tuntui hyvältä kuvata jotain pitkästä aikaa. Aloittaminen on aina vaikeinta, kai kaikessa. Tämän blogin kanssa voisi puhua jatkamisesta, mutta näin pitkän tauon jälkeen aloittaminen tuntuu paremmalta. 

Koneellani on niin paljon vanhoja kuvia, että joka kerta iphoton avatessani, pieni macbook airini herjaa jotain tilan puutteesta. Kuvia on kertynyt myös viimeiseltä puolelta vuodelta varmaan 500 kappaletta. Montako täällä blogissa on näkynyt? Ehkä 10? Nyt kun olen ottanut etäisyyttä blogiin ja ottamieni kuvien läpikäymiseen, olen huomannut että julkaisukynnykseni on kasvanut aivan järkyttävän korkeaksi! Olen vähätellyt kaikkea, mitä se iphoton kuvakirjastoni sisältää ja vähätellyt itseäni samalla. Kun päivittäin luen bloglovinin kautta mitä ihanimpia lifestyle- ja muotiblogeja, oma bloggaamisrimani on myös kasvanut. Sen muiden blogien ihailemiseen käyttämäni ajan olisin voinut käyttää oman blogipostauksen kirjoittamiseen. Toisaalta, käytän nykyään paljon vähemmän aikaa koneen ääressä kuin aikaisemmin. Aloitin nimittäin yllättäen opiskelut tässä elokuun puolessa välissä! Minusta tulee muusikko!! Siitä voin kertoa joku toinen kerta enemmän. 

Mutta nyt päätin, että en häpeä kuviani ja sitä etteivät ne täytä huikeimpien muotilehtien ja blogien standardeja. Totuushan on se, että tämä on pieni ja kotikutoinen blogi, eikä sen tarvitse näyttää ammattibloggaajan päivätyöltä. Uskon kuitenkin siihen että minkä tahansa asian kanssa kehittyy, kun sitä vaan jaksaa harjoittaa säännöllisesti. Olen oppinut sen kantapään kautta, mm. viulunsoitossa. Eli nyt kamera käteen ja kuvat blogiin ja silleen. Mielessäni on myös kaikenlaisia pieniä postausideoita ja ajattelinkin alkaa kirjoittaa niitä ylös ja toteuttaa sitten hyvällä hetkellä. Olen tosi inspiroitunut syksyn muodista ja tämä onkin juuri sitä aikaa vuodesta, kun koen olevani ehkä pirteimmilläni.

Palataan! <3

tiistai 17. kesäkuuta 2014

Siis aivan hunningolla!

Huh että tämä bloggaaja on bloginsa kanssa hieman rappiolla. Toisaalta on ihanaa että on ollut niin toiminnantäyteinen kevät, ettei millekään ylimääräiselle ole jäänyt aikaa, mutta on sillä kääntöpuolensakin. Olen sellainen haaveilija ja mielestäni suhteellisen luova tyyppi, että stressi ja kiire syö aikalailla oman luovuuden vapaa-ajalla. Mutta hei, tähän hetkeen ja tähän "kesä"kuuhun! 

Mulla alkoi kolmen viikon loma viikko sitten. Vielä on lomapäiviä jäljellä, ja hyvä niin. Toki loppukesästäkin yritän saada vähän vapaata että mökille vielä pääsisin rauhoittumaan ennen syksyä. 
Kesäni alkoi mukavissa tunnelmissa veljeni lakkiaisissa. Sitä edelsi kyllä monta reissua vanhemmille siivoamaan ja muutenkin valmistelemaan juhlia. Edellisenä iltana saatiin lähes kaikki valmiiksi ja aamulla oli enää viimehetkien tehtävät tekemättä. Oli mukavaa laittautua pitkästä aikaa ja laittaa nätti mekko päälle. Juhlien jälkeinen kesäkuun ensimmäinen viikko menikin sitten ihan hujauksessa, ja pian lomani alkoikin. Heti loman alettua hyppäsimme poikaystävän kanssa autoon ja nokan suuntasimme kohti Itä-Suomea ja siellä sijaitsevaa mökkiä. Lähes viikko oltiinkin mökillä ja vasta nyt viikonlopuksi palasimme takaisin kaupunkiin. Säät eivät tässä kauheasti ole suosineet, mutta mökillä se ei jotenkin haittaa. Rakastan saunoa ja uida, oli keli mikä tahansa. Sisällä mökissä sadepäivänä on kotoisaa katsoa elokuvia koneelta, lukea lehtiä, piirtää ja kirjoittaa. Sadepäivät antavat ainakin itselleni luvan vaan olla möllöttää. Kaipaan jo nyt takaisin mökille, ja jos juhannukseksi ei vielä lähdetä, pian kuitenkin. 

Tässähän tuli jotain kirjoitettuakin, kivaa! Kuvat puhukoot nyt puolestaan: minä veljen lakkiaispäivänä, lähes syöty kakkupöytä ja loput kuvat mökiltä. 

Ihanaa viikkoa! 



Ps. Toivotaanhan oikein kovasti että sää voisi edes vähän lämmetä..? Jos kaikki toivovat, niin ehkä sitten..

sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Musiikkia meidän bändiltä


Pääsiäisen studiosession ensimmäinen tulos. Rauhallisia ja nautinnollisia kuunteluhetkiä teille. <3 Saa jakaa ja hehkuttaa! 

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kevät toi takaisin sen

...kadonneen bloggausinspiksen.  

Vietimme pääsiäisen pyhät bändin kanssa studiossa. Se oli tietyllä tavalla aika raskasta, mutta kuitenkin tosi antoisaa ja mieluisaa puuhaa. Saimme purkkiin pari kappaletta, mutta niistä ei vielä sen enempää.. 


Illalla kun pääsimme ulos jo tukalan tunkkaiseksi hiostuneesta äänityshuoneistosta, ulkona odotti mitä suloisin ilta. Luulin matkanneeni hetkeksi elokuuhun. Hyppäsimme poikaystävän kanssa autoon ja ajelimme tyhjiä, kauniita katuja läpi kaupungin. 


Tarkoituksenamme oli mennä kotiin, mutta kurvasin rannan kautta. Hypättiin autosta ulos ja käveltiin  Sibeliuksen puiston viertä Cafe Regattaa kohti. Hetken siinä ihasteltiin mitä satumaisinta iltaa. Joutsen lipui hiljalleen tyynessä rantavedessä ja Regatan nuotiossa räiskyi tuli. Ensi kerralla varaan käteistä mukaan ja istun hetkeksi kuumalle kaakolle.  


 Vaikka ilta oli ihana, auringon laskettua alkoi viiletä nopeasti. Hytisten palasimme takaisin autolle ja haaveilimme lämpimästä saunasta. Emme menneetkään vielä kotiin, vaan päätimme lähteä käymään vanhemmillani, sauna mielessämme.

Matkalla ikuistimme kevään "ekat" kukkaset. 

Oli tosi hyvä ilta.


Hyvältä tuntuu taas tämä blogikin. Toivon että voisin kirjoitella tänne taas useammin. Olen vähän naatti kaiken keväthärdellin keskellä. Toukokuu tulee olemaan vielä kaikista pahin. Toisaalta sitä jaksaa, kun tietää että loma on ihan oven takana ja että sitten helpottaa. Jaksan kuitenkin aina pinnistää viime metreillä ihmeen kaupalla, olen vähän sellainen tyyppi, haha.  Onneksi elämä ei ole yksitoikkosta, vaikka vähän rauhallisempaa se voisi olla. 

Yritän paikkailla kamerani kanssa taas rakoilleita välejämme, toivottavasti se heijastuu pian blogiinkin. :) 

Ihanaa illanjatkoa ja hyvää alkuviikkoa kaikille teille tärkeille lukijoille. <3

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Noloa...

...kirjoittaa tänne pitkän pitkän ajan jälkeen! Tai ehkä vain luulen niin. Aika menee niin nopeasti ettei mitään järkeä. Vastahan oli helmikuun puoliväli ja bändimme Mascotin keikka! Nyt ollaan kohta huhtikuussa ja sitä on vaikea käsittää. Tähän viimeiseen reiluun kuukauteen on mahtunut paljon tekemistä, työtä, musaopistoa, bändiä ja muita menoja. Nyt päällimmäisenä mielessäni on kevään haut kouluihin. Olen jättänyt jo parit haut, mutta vielä pitäisi ennen tiistaita äänittää yksi ennakkotehtävä ja laittaa loputkin haut menemään. Mielessäni on muitakin juttuja tälle keväälle ja ehkä jotain tähän blogiinkin liittyvää. Katsotaan.. :) 

Vähän sekalaisia kuvia viime ajoilta:


Eipä ole pahemmin tullut kanneltua kameraa mukana. Välillä toivon että minulla olisi pikkuruinen pokkarikamera tai minijärkkäri. Sellaisen mukana raahaaminen olisi hieman mukavampaa ja rennompaa kuin ison järkäleen laukkuun taikominen ja olalla retuuttaminen. 

Halauksia ja tsemppiä kaikille muillekin kouluihin hakeville ja kaikille muille kevättä kestäville! 

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Keikkaillan tunnelmia


Eilisen Mascotin keikan jälkeen otetut kuvat. Tyytyväinen tyttö, suht siisti olemus mutta aika kaikkensa antanut olo. Soittaminen ja laulaminen lavalla on parasta maailmassa, mutta välillä myös kauheinta. Klasaria soittessani hiljaisessa konserttisalissa sydämeni hakkaa kuin hullu, onnistuminen tai mokaaminen on niin pienestä kiinni. Meluisassa kapakassa bändin kanssa soittaminen on taas tosi erilaista, siellä en jännitä niin kamalan paljon ja on tosi vapauttavaa esim vaan kävellä tai heilua soittaessani. Nykyään pidän ehkä enemmän bändin kanssa esiintymisestä, siinä on se kontakti bändikavereiden kanssa ja pikkuiset mokatkaan eivät maata kaada. Oli esiintyminen mikä tahansa, se palkitsee ja antaa mulle tosi paljon. Yhdestäkin onnistuneesta esiintymisestä saan energiaa jopa viikoksi eteenpäin.


Tämmöinen iltahöpötys.. <3 teille.

EDIT! Iltahippuleissani kyllästyin vanhaan Ihana-logoon ja nyt banneri näyttää vähän erilaiselta. Katsotaan jääkö se tuollaiseksi vai oliko tämä vain hetken mielenjohde.. :) Mitä sanotte?